AVANSA-kiertovesipumppu lämmitykseen pattereille ja lattialämmitykselle

1. Asennuspituus 130 vai 180 mm

Asennuspituus on pumpun imu- ja paineyhteen välinen etäisyys – eli se rako putkistossa, johon pumppu asennetaan kahden liittimen väliin. Pumppua vaihdettaessa se on tärkein mitta: uuden pumpun pitäisi olla täsmälleen yhtä pitkä kuin vanhan. Silloin sen voi vain vaihtaa olemassa olevien liittimien väliin putkistoa katkaisematta tai jatkamatta.

• Mittaa vanha pumppu yhteen yhteen tiivistyspinnasta toisen yhteen tiivistyspintaan (ilman liittimiä ja tiivisteitä).
• Tulos 130 mm → valitse malleista 15/6/130, 25/4/130 ja 25/6/130.
• Tulos 180 mm → kyseeseen tulevat 25/4/180, 25/6/180, 25/8/180, 32/6/180 ja 32/8/180.
• Tieto löytyy usein myös suoraan vanhan pumpun tyyppimerkinnästä (esim. ”…/180”) tai sen tyyppikilvestä.

Lyhyemmän pumpun voi asentaa pidemmän tilalle vain muuttamalla putkistoa tai käyttämällä jatkokappaletta – tällöin tulee lisää liitoksia, jotka voivat vuotaa. Pidempää pumppua lyhyempään rakoon ei saa lainkaan ilman putkiston muutostöitä.

2. Nimelliskoko DN ja liitäntäkierre

Merkinnän alussa oleva luku (15, 25, 32) ilmoittaa pumpun yhteiden nimelliskoon millimetreinä. Pumppu liitetään putkistoon liittimillä, joiden mutterit kierretään pumpun pesän kierteeseen:

• DN15 – 1"-kierre (AVANSA 15/6/130),
• DN25 – 6/4"-kierre (kaikki mallit 25/…),
• DN32 – 2"-kierre (mallit 32/6/180 ja 32/8/180).

Älä sekoita näitä: pumpun liitäntäkierre (esim. 6/4") ei ole sama asia kuin yhteen nimelliskoko (DN25) eikä kattilahuoneen putkikoko. Jos alkuperäiset liittimet jäävät paikoilleen, ratkaisee pumpun pesän kierre – sen on sovittava liittimien muttereihin. Siirryttäessä toiseen kokoon käytetään sopivia liittimiä tai supistuskappaleita.

3. Nostokorkeus 4, 6 vai 8 m talon ja järjestelmän tyypin mukaan

Nostokorkeus (metreinä) kertoo, kuinka suuren painevastuksen pumppu pystyy voittamaan. Sen on katettava piirisi painehäviöt – ne kasvavat putkiston pituuden, patterien tai piirien määrän ja varusteiden (venttiilien, sekoitusventtiilien, suodattimien) vastuksen myötä. Talon korkeudella on vain vähän merkitystä: suljetussa järjestelmässä ylös nouseva vesi palaa taas alas, joten pumppu ei ”nosta” vettä yläkertaan, vaan pitää sen vain kierrossa.

• 4 m (25/4/130, 25/4/180) – pienemmät ja yksinkertaiset järjestelmät: asunto, pienempi talo, lyhyet putkivedot ja vähemmän pattereita. Lisäksi niillä on pienin ottoteho (38 / 53 / 72 W).
• 6 m (15/6/130, 25/6/130, 25/6/180, 32/6/180) – tavallinen omakotitalo; tavalliseen omakotitaloon riittää yleensä enintään 6 metrin nostokorkeuden pumppu. Monipuolisin valinta myös vanhaa pumppua vaihdettaessa.
• 8 m (25/8/180, 32/8/180) – laajemmat ja monivyöhykkeiset järjestelmät, pitkät putkivedot, suuremmat rakennukset ja suuren vastuksen piirit. Niiden virtaama on selvästi suurempi (115 ja 160 l/min), mutta myös ottoteho on suurempi.

Patterit vs. lattialämmitys: patteripiirissä putkivedot ovat lyhyempiä ja vastus pienempi, joten 4–6 metrin pumppu riittää yleensä. Lattialämmityksessä jokaisessa piirissä on kymmeniä metrejä putkea, lisäksi jakotukki venttiileineen ja usein myös sekoitusventtiili – vastus on suurempi, joten laajempaan lattialämmitykseen valitaan yleensä 6 metrin ja hyvin suurille pinta-aloille tai useammalle jakotukille 8 metrin pumppu. Epäselvissä tapauksissa anna LVI-asentajan mitoittaa virtaama ja nostokorkeus – hän ottaa huomioon piirien pituudet ja tarvittavan lämmitystehon.

4. Virtaama – kuinka paljon vettä pumppu siirtää

Suurin virtaama kertoo, kuinka paljon vettä pumppu siirtää, kun järjestelmä ei juuri vastusta virtausta. 4 ja 6 metrin malleilla virtaama on 45–55 l/min, 8 metrin malleilla 25/8/180 ja 32/8/180 jopa 115 ja 160 l/min. Mallin 15/6/130 osalta valmistaja ilmoittaa arvot myös eri nopeuksille: suurin virtaama 21 / 35 / 45 l/min ja suurin nostokorkeus 3 / 5 / 6 m nopeuksilla 1 / 2 / 3. Todellinen virtaama järjestelmässä on aina suurinta virtaamaa pienempi – se riippuu piirin vastuksesta ja valitusta nopeudesta.

5. Nopeuden asettaminen

Kytkentärasian nopeuskytkin on edullisin tapa sovittaa pumppu järjestelmään. Yksinkertainen sääntö: valitse pienin nopeus, jolla kaikki patterit tai piirit lämpenevät tasaisesti.

• Asennuksen ja ilmauksen jälkeen aloita nopeudella 1 ja tarkista kylmempänä päivänä, lämpenevätkö myös kauimmaiset patterit.
• Jos viimeinen patteri jää haaleaksi, vaihda yksi porras suuremmalle ja tarkista tilanne uudelleen muutaman tunnin kuluttua.
• Pienempi nopeus tarkoittaa pienempää ottotehoa – esimerkiksi malleissa 25/6 se on 46 W nopeudella 1 verrattuna 93 W:iin nopeudella 3 eli noin puolet sähköstä koko lämmityskauden ajan.
• Pienempi nopeus on myös hiljaisempi – vähemmän kohinaa termostaattiventtiileissä ja putkistossa.

6. Pumpun ohjaus termostaatilla

Kiinteän polttoaineen kattilassa tai varaajan tai käyttövesivaraajan latauksessa pumppua ohjataan usein putkessa virtaavan veden lämpötilan mukaan. Tähän käytetään AVANSA TH 2A -pintatermostaattia (230 V, säätöalue 20–90 °C), joka kiinnitetään jousella suoraan putkeen. Useimmiten se ohjaa kattilapumpun jälkikäyntiä, ja lattialämmityksessä sitä käytetään myös turvatermostaattina, joka pysäyttää pumpun. Yleiskatsauksen löydät sivulta AVANSA-termostaatit.

7. Äänekkyys

Jos järjestelmästä kuuluu kohinaa, vihellystä tai pulputusta, syy on useammin järjestelmässä kuin itse pumpussa:

• ilma – järjestelmää tai pumppua ei ole ilmattu kunnolla (tyypillisesti täytön tai vaihdon jälkeen),
• liian suuri nopeus – virtaus kohisee termostaattiventtiileissä; kokeile pienempää porrasta,
• alhainen paine järjestelmässä – tarkista paine kattilan painemittarista ja lisää vettä tarvittaessa,
• epäpuhtaudet ja magnetiitti – likaantunut roottori pyörii raskaammin ja äänekkäämmin; apuna on magneettisuodatin (katso alla).

Yleisimmät virheet pumpun valinnassa ja vaihdossa

• pumpun ostaminen nostokorkeuden perusteella asennuspituutta mittaamatta – 130 ja 180 mm eivät ole keskenään vaihtokelpoisia,
• nimelliskoon ja kierteen sekoittaminen – DN25-pesässä on 6/4"-kierre, ei 1",
• ”varmuuden vuoksi” ylimitoitettu 8 metrin pumppu pieneen taloon – suurempi ottoteho ja venttiilien kohina siellä, missä 4–6 m riittäisi,
• asennus moottorin akseli pystyssä tai pesän virtaussuuntanuolta vastaan,
• käynnistys ilman ilmausta – kuivakäynti tai ilma pumpussa vahingoittaa laakereita,
• pumpun vaihto likaantuneeseen järjestelmään ilman huuhtelua ja suodatinta – sama liete tukkii uuden pumpun kuten vanhankin,
• kiinteän polttoaineen kattila ilman varavirtaa – sähkökatkon aikana kierto pysähtyy, vaikka kattilassa vielä palaa.

Kiinteän polttoaineen kattila ja varaaja

Puu-, hiili- tai pellettikattilassa kiertovesipumppu siirtää lämmön kattilasta pattereihin tai varaajaan. Tässä pumppu on turvallisuuselementti: niin kauan kuin tulipesässä palaa, veden on kierrettävä. Kattilapumppu kytketään siksi usein veden lämpötilan mukaan pinta-anturitermostaatilla AVANSA TH 2A (alue 20 – 90 °C), joka käynnistää sen kattilan lämmettyä ja antaa sen käydä myös jälkikäynnillä. Varaajalla varustetussa järjestelmässä varaajan jälkeisellä lämmityspiirillä on yleensä oma pumppunsa. Varaudu sähkökatkoon etukäteen – AVANSA-varavirtalähde kattilalle pitää pumpun käynnissä, kunnes kattila on jäähtynyt.

Kaasu- tai sähkökattila lisäpiirillä

Useimmissa seinäkattiloissa pumppu on rakennettu suoraan kattilaan. Erillinen kiertovesipumppu tarvitaan, kun kattilasta lähtee lisäpiiri – esimerkiksi lattialämmitys sekoitusventtiilin kautta, lämminvesivaraajan lataus tai haara toiseen rakennukseen. Jokaisella tällaisella piirillä on oltava oma pumppunsa, ja sekä kattilaa että pumppua voi ohjata AVANSA-huonetermostaatti.

Lattialämmitys jakotukilla

Lattialämmityksessä pumppu painaa veden jakotukin kautta kymmeniä metrejä pitkiin silmukoihin, joten piirin vastus on suurempi kuin patterien, ja yleensä valitaan 6 m:n nostokorkeus, suuremmilla pinta-aloilla 8 m. Pumppuun kuuluu sekoitusventtiili, joka vahtii veden lämpötilaa, sekä varmuustermostaatti TH 2A, joka sammuttaa pumpun ylikuumenemisessa. Virtaus yksittäisiin silmukoihin säädetään jakotukissa – esimerkiksi H.P.W.®-messinkisessä lattialämmityksen jakotukissa virtausmittareilla. Piirien määrän ja pituuden voit laskea etukäteen lattialämmityslaskurilla.

Useita pumppuja samassa kattilahuoneessa

• Jokaisella piirillä (patterit, lattialämmitys, lämminvesivaraaja) on oma pumppu ja oma ohjauksensa.
• Rinnan kytketyissä pumpuissa jokaisen pumpun jälkeen tulee takaiskuventtiili, jottei toinen pumppu paina vettä toisen piirin läpi.
• Asenna sulkupalloventtiilit jokaisen pumpun eteen ja perään – vaihto vie silloin hetken eikä vaadi järjestelmän tyhjentämistä.
• Paluulinjaan ennen kattilaa ja pumppuja kuuluu magneettisuodatin.

Muut vesijohdot ja kierrot

Valmistajan mukaan pumput on tarkoitettu myös kotitalouksien vesijohtoihin, teollisiin kiertolaitteisiin sekä kylmän veden ja ilmastoinnin järjestelmiin. Juomakelpoisen lämpimän veden kiertoon käytä kuitenkin messistä kiertopumppua AVANSA CP 15-1.5.

Miksi lämmintä käyttövettä kierrätetään

Jos lämminvesivaraaja tai kattila on kaukana kylpyhuoneesta tai keittiöstä, hanasta tulee avattaessa ensin putkessa seissyttä jäähtynyttä vettä, ja lämmintä joutuu odottamaan. Kiertopumppu pitää lämpimän käyttöveden (LKV) jatkuvassa kierrossa varaajan ja vesipisteiden välillä, joten lämmin vesi on hanassa lähes heti. Se säästää aikaa ja vettä, joka muuten valuisi odotellessa viemäriin.

Käyttövesipumppu vs. lämmityksen kiertovesipumppu

AVANSA-kiertovesipumput 15/…, 25/… ja 32/… kierrättävät lämmitysvettä lämmityspiirissä (patterit, lattialämmitys). CP 15-1.5 -kiertopumppu on tarkoitettu juomavedelle: siinä on messinkinen pesä, keraaminen akseli ja kestomagneettiroottori, mikä mahdollistaa tehokkaan, säästeliään ja häiriöttömän käytön vain 25 W:n ottoteholla sekä hiljaisen käynnin.

Asennus ja käyttö

• Pumppu asennetaan yleensä kiertojohtoon ennen lämminvesivaraajaa tai -säiliötä.
• Liitäntäkierre G 1/2", asennuspituus 85 mm, lämpötila-alue 5–95 °C, suurin paine 10 bar.
• Pumpussa on valmiina kaapeli ja pistotulppa – virransyöttö 220 V / 50 Hz.
• Kierto lisää sähkönkulutusta ja putkiston lämpöhäviöitä, koska vesi on jatkuvasti liikkeessä. Siksi pumpun rinnalle kannattaa lisätä kellokytkin, joka käynnistää pumpun vain todellisen tarpeen aikaan – esimerkiksi aamuisin ja iltaisin.
• Liitännän käyttövesiputkistoon ja sähköön suosittelemme jättämään putkiasentajalle tai sähköasentajalle.

Kaasu- tai sähkökattilassa sähkökatko sammuttaa pumpun lisäksi myös lämmönlähteen, joten talo vain jäähtyy vähitellen. Toisin on kiinteän polttoaineen kattiloissa: tulipesässä palaa edelleen, mutta lämpö ei enää siirry pattereihin, ja kattilaveden lämpötila nousee nopeasti. Vaarana on kattilan ylikuumeneminen, veden kiehuminen ja lämmönvaihtimen vaurioituminen.

Ratkaisu: AVANSA-varavirtalähde (UPS)

AVANSA-varavirtalähteet ovat ammattitason automaattisia UPS-laitteita, jotka on suunniteltu kiinteän polttoaineen kattiloiden keskeytymättömään virransyöttöön. Verkkovirran katketessa ne siirtyvät akulle 4 ms:ssa, pitävät kiertovesipumput käynnissä ja antavat kattilan jäähtyä turvallisesti. Lähtöjännite on puhdasta siniaaltoa – samanlaista kuin kotisi sähköverkossa. Kun verkkovirta palaa, laite lataa akun itse ja pitää sen valmiustilassa.

Näin mitoitat laitteen AVANSA-pumpulle

• Teho: pumppu on induktiivinen kuorma ja voi käynnistyessään tarvita jopa kaksinkertaisen tehon. Tällaisille kuormille suositellaan siksi käytettäväksi enintään 50 % UPS-laitteen nimellistehosta. 25/6-pumpun, jonka ottoteho on enintään 93 W, kattaa siis jo 300 W:n malli; kahdelle pumpulle tai mallille 32/8/180 (jopa 270 W nopeudella 3) valitse tehokkaampi laite. Jos laite syöttää virtaa myös kattilan elektroniikalle, lisää sen ottoteho.
• Akku: erilliset laitteet toimitetaan ilman akkua. Käytetään 12 V:n lyijyakkua (1050 W:n malli tarvitsee 24 V eli kaksi sarjaan kytkettyä 12 V:n akkua), geeliakkuja ei suositella. Optimaalisen latauksen kannalta akun kapasiteetin tulisi olla vähintään 50 Ah; suurin tuettu kapasiteetti riippuu mallista (esim. 300 W enintään 90 Ah, 700 W enintään 150 Ah). Saatavana on myös valmiita sarjoja laitteesta ja akusta.
• Varmistusaika riippuu akun kapasiteetista ja kuormasta. Valmistajan tietojen mukaan 100 W:n kuormalla laite toimii 65 Ah:n akulla noin 3,5 tuntia, 120 Ah:n akulla 6,5 tuntia ja 150 Ah:n akulla 8 tuntia. 200 W:n kuormalla ajat ovat noin 2, 3 ja 4 tuntia.
• Sijoitus: kuiva ja hyvin tuuletettu paikka ilman pölyä (myös hiilipölyä), veden ja polttoaineen ulottumattomissa – muista tämä kiinteän polttoaineen kattilahuoneessa.

Mallit 300 W, 500 W, 700 W ja 1050 W sekä sarjat akun kanssa löydät sivulta AVANSA-varavirtalähteet, jossa on myös yksityiskohtainen opas varavirtalähteen valintaan kattilalle.